keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Laskunmaksu ja muuta pankkitoimintaa sveitsiläisittäin

Yksi niistä asioista joista Sveitsi maailmalla tunnetaan on aivan varmasti pankit. Monen vuoden kokemus Suomen suhteellisen joustavasta nettipankista aiheutti alkuun harmaita hiuksia siirryttäessä Sveitsin vastaavaan systeemiin.

Toki meillä on edelleen käytössä oman pankkimme nettipankki sovellus, mutta joskus poikkean myös postiin maksamaan laskuja ihan "manuaalisesti". Posti on nimittäin se paikka missä laskut maksetaan jollei käytössä ole nettipankkia. Laskujen maksaminen postissa ei maksa mitään eli posti ei veloita minkäänlaista palvelumaksua tekemästään työstä. Virkailija laittaa laskut lukijalaitteeseen ja veloittaa summan asiakkaalta. Ei siis mitään ihmeellistä.... No, jos lukijalaitteessa ilmenee jotain vikaa tai laite ei pysty lukemaan laskua, täytyy asiakkaan olla varautunut tähän. Ennen tiskille menoa tulee asiakkaan laskea yhteen laskujen yhteissumma ja kirjoittaa se jonkin maksettavista laskuista takapuolelle. Postin virkailija ei tätä tee !!!! No, miksi tekisikään kun ei palkkiotakaan oteta laskujen käsittelystä. Jos laskuja on enemmän kuin yksi, virkailija kysyy ennen rahan ottamista että olihan summa jonka laite sai kerättyä laskuista oikea.














Itse asiassa, laskujen maksaminen postissa on paljon vaivattomampaa kuin nettipankissa. Aloittaessasi laskun käsittelyn nettipankissa, sovellus yleensä kysyy mikä pankkilomake sinulla on. Tämä on vielä helppo tehtävä, sillä erilaiset lomakkeet erottaa väristä ja värien mukaan ne myös ilmoitetaan nettipankin sovelluksessa. Jos sinulla ei ole täydellistä IBAN -koodia maksettavassa laskussa muuttuu tehtävä hieman vaikeammaksi. Sinulla pitää olla maksun saajan pankin postisiirtonumero, pankin nimi ja osoite sekä tietenkin maksun saajan täydellinen nimi sekä osoite. Täällä ei tavallisilla tilinumeroilla pelata. Itse asiassa postistakin laskut lähtevät manuaaliseen käsittelyyn eli maksetut laskut lähetetään maksunsaajan pankkiin jossa joku virkailija manuaalisesti käsittelee lomakkeet. Etsii annettujen tietojen perusteella (nimi ja osoite) oikean asiakkaan ja ohjaa saapuneet rahat oikealle tilille. Tällä systeemillä on tosi hyvä, työllistävä vaikutus : )

Nettipankitkaan eivät toimi ihan reaaliajassa eli jos siirrän saman pankin sisällä (jopa saman konttorin) rahaa omalta tililtäni esim lasten tilille, summa ei näy samana päivänä vaan menee "yön yli" ja viikonloppuna tietenkin viikonlopun yli. Nettipankilla maksettaessa on pieni aika eli maksupäivän puoleenyöhän mennessä mahdollisuus muuttaa maksua tai jopa poistaa se kokonaan. Suomessa onnistui esim lasten vaateostokset niin että he lähtivät yksin kaupungille, löydettyään vaatteet ilmoittivat summan ja äiti siirsi tarvittavan rahamäärän tilille. Samantien oli rahat käytössä ja ostokset saatiin tehtyä. Tietenkin edellyttäen että tilit olivat molemmilla osapuolilla samassa pankissa.

Muuttaessamme Sveitsiin avasimme täällä tietenkin kaikille perheenjäsenille tilit. Omaan tiliini otin EC-kortin eli visaelectronia vastaaman maestro-kortin. Visaelectronin kanssa maksaminen täällä saattaa tuottaa vaikeuksia, edelleen. Pankista saimme myös tunnussanallisen pankkiasiointi kortin. Kyseisellä kortilla pystyi nostamaan rahaa oman pankin automaateista ja asioimaan pankissa. Mennessäni siis asioimaan pankkitiskille, laitan kortin lukijalaitteeseen ja näpyttelen salasanani. Virkailijan ei tarvitse nähdä henkilöllisyystodistusta vaan hänelle riittää että minulla on tiliini liittyvään pankkiasiointi korttiin vaadittava salasana. Asiakkaat ovat pelkkiä numerosarjoja.

Eipä niitä henkilöpapereita täällä kyllä kysellä muutenkaan kun esim ostoksia maksaa EC- tai luottokortilla. EC-kortilla maksettaessa näppäilet kortin lukijalaitteeseen tunnuslukusi. Luottokortilla maksettaessa tarkistetaan vain, että nimikirjoitukset täsmäävät.
Olin kerran huonekaluliikkeessä ostoksilla, käsi jolla yleensä kirjoitan "paketissa". Maksoin ostokset luottokortilla ja minun piti allekirjoittaa kuitti. No, koska käsi oli todella kipeä en saanut allekirjoitusta onnistumaan ihan samanlailla kuin se on minun luottokortin takana. Myyjä vertasi allekirjoituksia ja pyysi minun kirjoittamaan uudestaan niin että se on samanlainen : ) Siinä vaiheessa ajattelin, että varminta olisi ollut ID:n tarkistaminen.

Mieheni kaipaa reaaliaikaista sveitsiläisen luottokortin tili seurantaa. En tiedä mistä syystä ! Ehkä haluaisi seurata mitä se vaimo päivän aikaan ostelee : )

Usein liikkeissä maksaessani käteisellä en viitsi tai ei ehdi kaivaa kolikoita kolikkopussista ja tästä syystä kolikoita kerääntyy enemmän kuin pussiin mahtuu. Keräänkin kolikoita kotona erilliseen purkkiin ja käyn vaihtamassa ne sitten myöhemmin seteleiksi. No, se onkin taas omanlaisensa "tapahtuma". Oma pankkini ei ota kolikoita suoraan esim tilille laitettavaksi vaan minun pitää ensin mennä postista hakemaan paperisia kolikko"putkia", joihin sitten itse laitan kolikot. Kuhunkin putkeen tulee 50 kpl kyseistä kolikkoa. Kun putket on täytetty, voin myydä ne joko suoraan postiin tai omaan pankkiini. Varsinaisia kolikonvaihto koneita ei löydy läheskään joka konttorista eli tämä kolikonvaihto tapahtuu yleensä tämän "putkitus" systeemin mukaisesti. Suomessa olin tämänkin tottunut hoitamaan kätevästi oman pankin kautta, keräsin aikani kolikoita ja vein ne pankkiini laskettavaksi tai käytin kolikonlasku automaatteja. Molemmissa tapauksissa kolikkoja vastaava summa sitten aikanaan näkyi tililläni.

No, maassa maan tavalla....

No niin, nyt täytyy taas lähteä ostoksille..... keräämään kolikkoja : )


sunnuntai 6. syyskuuta 2009

Schwarzwaldin synkissä metsissä

Päätimme mieheni kanssa lähteä ajelemaan Saksan puolelle Schwarzwaldin alueelle. Suomeksi Schwarzwald tarkoittaa musta metsä. Nimensä alue on saanut alueen tummista männyistä. Kyllä, alue on nimensä veroinen. Laskeutuessamme vuorelta alas matkan päämääräämme eli Titisee järven rannalle olevaan samannimiseen kaupunkiin tie kulki todella mustan ja synkän metsän halki.

Itse Titiseen kaupunki on valoisa ja pääosa elannosta tulee turismista. Tästä kertoo jopa se että osa kaupungin liikkeistä on avoinna oikeastaan vain turisti aikaan, kesällä ja laskettukautena. Tosin löytyy kaupungista joitakin liikkeitä jotka ovat auki lähes koko vuoden, kuten esim joulukauppa. Uskomaton paikka !!! Sulassa sovussa niin perinteiset saksalaiset ja ei niin perinteiset amerikkalaiset joulukoristeet. Jostain kumman syystä päivän matkan jälkeen kotiin tultuamme kaivoin joulukirjat esiin ja aloin suunnittelemaan tulevaa joulua, syyskuussa ! En tiedä vaikuttiko mahdolliseen joulufiiliksen heräämiseen ne muutamat joulukoristeet jotka sattuivat lähtemään mukaamme.














Kaupungista löytyy myös kaappi-ja käkikelloihin erikoistunut liike. Hienoja kelloja, mutta eivät ihan ole meidän perheen juttu ainakaan sisustuksellisesti.
Schwarzwaldin aluetunnetaan upeista puutöistään mutta myös alueella vaikuttavista "pimeistä
voimista" ja noidista. Nämä "pimeän voiman" hahmot ovat ainakin Titiseen kaupoissa hyvin sillä kaupungista löytyi jopa oma "mustan magian" kauppa, täynnä mitä hurjemman näköisiä noita ja muita henkiolento hahmoja.
Joulukoristeiden lisäksi kotiin oli tuomisina alueen mausteista makkaraa ja Schwazwald Hochzeit -likööriä eli häissä tarjottavaa kirsikka-kermalikööriä. Maistui muuten ihan hyvälle vaikka häistä ei ollut tietoakaan.

Kotimatkalla pysähdyimme erääseen pikku kylään, jonka nimeä en valitettavasti muista. Kylä keskustassa oli kauppa jossa alueen yrittäjät voivat myydä tuotteitaan. Kaupan pihaan eli viereiselle pellolle oli rakennettu taidenäyttely heinistä. Tässä muutama kuva